On yleistä tietoa, että varallisuuserot kärjistyvät tällä hetkellä eri puolilla maailmaa – myös Suomessa. Tämän voi vahvistaa helposti katsomalla tilastoja. Tilastot kuitenkin kertovat myös, että Suomessa erot eivät ole kasvaneet yhtä suuriksi kuin monissa muissa Länsimaissa maissa. Lue lisää.

Rikkaimmat suomalaiset rikastuvat

Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin artikkelin, jossa analysoidaan Tilastokeskuksen ja Euroopan keskuspankin tietoja suomalaisten varallisuuden kehittymisestä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Syksyllä 2013 Suomessa rikkain prosentti omisti nettovarallisuudesta kaiken kaikkiaan 13 prosenttia. Vuonna 1994 vastaava luku oli vain kahdeksan prosenttia. Nousua on siis ollut. Varallisuus keskittyy rikkaimmille myös lintukodossamme.

Vaurauden keskittyminen näkyy myös muissa segmenteissä. Rikkain viisi prosenttia kotitalouksista omistaa yli 31 % nettovarallisuudesta, kun kaksikymmentä vuotta aiemmin luku oli 25 %.

Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä asunnoista, osakkeista ja talletuksista velkojen määrä.

Asiantuntijoiden mukaan Suomen luvut saattavat olla todellisuudessa huomattavastikin korkeampia kuin mitä Tilastokeskuksen tiedot kertovat, sillä iso osa varallisuudesta jää piiloon.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on yhä aika tasa-arvoinen paikka

Euroopan keskuspankin kuusi vuotta vanha selvitys tukee Tilastokeskuksen lukuja. Sama kansainvälinen raportti osoittaa, että Suomessa nettovarallisuuden keskittyminen on yhä aika hillittyä. Kun Suomessa yksi prosentti rikkaimmista omistaa 13 % varallisuudesta, tältä samat luvut näyttävät muissa vauraissa Länsimaissa.

  1. Yhdysvallat, 35-37 %
  2. Saksa ja Itävalta, yli 30 %
  3. Italia, 20-21 %
  4. Ranska, 19-20 %
  5. Belgia, 17 %
  6. Hollanti, 12-17 %

Asiaa voi tarkastella myös toisella tavalla. Suomessa rikkaimman prosentin piiriin pääsee runsaan miljoonan euron nettovarallisuudella, kuten myös Hollannissa. Saksassa vastaava luku on kaksi miljoonaa ja Italiassa vielä hieman enemmän. Yhdysvallat on tässäkin vertailussa omassa luokassaan. Rikkaimman prosentin piiriin kuuluakseen on nettovarallisuus kartutettava noin neljän miljoonaan euroon.

Mistä vertailuluvut kertovat?

Tilastokeskuksen oman analyysin mukaan sijoitustamme listan hännillä selittää osakkeiden, talletusten ja muun rahoitusvarallisuuden yhä pienempi rooli Suomessa. Varallisuuseroja muissa maissa vastaavasti selittää paljolti juuri rahoitusvarallisuuden tuoma tuotto.

Toisaalta Saksan ja Itävallan eurooppalaisittain korkeita lukuja ymmärtääkseen pitää huomioida, että näissä maissa vuokra-asuminen on erittäin yleistä. Kun keskivertokansalainen elää vuokralla, hänelle ei kerry varallisuutta. Sen sijaan varallisuus keskittyy kiinteistöjen omistajille ja sijoittajille.

Keskimääräisen suomalaisen verrattain matalaa varallisuustasoa selittää osittain myös julkinen eläkejärjestelmä. Eläkesäästäminen on Suomessa hieman vähemmän tärkeää kuin muissa maissa.

Varallisuuserojen liiallinen kasvu tekee yhteiskunnasta ja talousjärjestelmästä epävakaamman, ja pitkällä tähtäimellä tästä kärsivät kaikki. Siksi monien julkisen talouden ja kansainvälisen talouden asiantuntijoiden mukaan kuilun kasvamista pitäisi hidastaa muun muassa verotusta säätelemällä.

Lue lisää:
Suomen rikkain prosentti omistaa yhä suuremman siivun varallisuudesta (Helsingin Sanomat)