Suomalaisilla on velkaa enemmän kuin koskaan. Samaan aikaan maksuhäiriöiden määrä räjähtää käsin. Mistä kiikastaa? Lue lisää.

Suomalaiset velkaantuvat – mutta tulot nousevat

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste nousi vuonna 2014 kaikkien aikojen korkeimpiin lukemiin. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kotitalouksien se kohosi 122,2 prosenttiin eli 141,3 miljardiin euroon. Nousua oli 3,7 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Mistään pienestä noususta ei ole kyse.

Velkaantumisaste kuvastaa tulojen ja velkojen suhdetta.

Samaan aikaan suomalaisten tulot nousivat myös, tosin tietenkin hitaammin kuin velat.

Myös yleinen varallisuus on lisääntynyt. Tämä tarkoittaa, että monissa tapauksissa velan lisääntyminen ei välttämättä ole merkki kotitalouden rahavaikeuksista tai turvallisuuden horjumisesta. Suomalaisilla kotitalouksilla on 259,6 miljardia euroa sidottuna talletuksiin ja sijoituksiin. Kiinteistöihin on sijoitettu lisäksi 400 miljardia euroa.

Suomalaisten nettovarallisuus onkin toden totta kasvussa velkaantumisasteen noususta huolimatta. Kansan rahoitusvarat ovat arviolta yli 500 miljardia suuremmat kuin velat. Syytä paniikkiin ei siis ole.

Maksuhäiriöt lisääntyvät köyhien keskuudessa

Sen sijaan on syytä huolestua tuloerojen kasvusta ja köyhimpien köyhtymisestä edelleen. Taantuma on iskenyt kaikkein kovimmin heikossa asemassa oleviin ja tämä on lisännyt maksuhäiriöiden määrää huomattavasti. Nousu on jatkunut vuodesta 2008 saakka.

Ylipäätään rahavaikeuksissa rypeviä on nyt Suomessa yhtä paljon kuin 90-luvun alun laman pahimpina vuosina. Yhä useammat sairaala-, hammashoito- ja päivähoitomaksut jäävät maksamatta. Ulosottoon päätyvien sosiaali- ja terveyslaksujen lukumäärä on lisääntynyt 44 prosentilla edellisvuodesta. Ihmisen täytyy tietenkin käyttää terveyspalveluita, vaikka maksukyky olisi heikko. Monilla tämä ruma yhtälö johtaa merkintään luottotiedoissa.

Maksuhäiriömerkintä oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 367 000 suomalaisella. Tämä on ainoastaan noin tuhat vähemmän kuin 90-luvun laman jälkeen.

Syitä suomalaisten maksuhäiröille voi olla monia

Yksi tyypillinen selitys suomalaisten maksuhäiriöille ovat pikavipit. Tämä ei kuitenkaan ole täysin aukoton selitys, sillä pikavippejä rajoittava lainsäädäntö ei ole kahdessa vuodessa vähentänyt häiriöitä, vaan lisännyt niitä. Yhtä lailla voidaan syyttää luottokorttien liikakäyttöä.

Kaikeksi onneksi tällä hetkellä useimmat ulosottoon joutuvat henkilöt eivät ole syvästi velkaantuneita, vaan kyse on pienistä maksuista. Tämä kielii siitä, että yleensä kyse on elämänhallinnan puutteesta, ei mistään rampauttavista taloudellisista vaikeuksista.

Kiinnostavana pointtina Helsingin ulosottoviraston mukaan maksuhäiriöistä kertovia tilastoja vääristää kaupungin vuonna 2012 kokema muutaman kuukauden mittainen tietojärjestelmähäiriö, jolloin tiettyjä maksuja, kuten päivähoitomaksuja, jäi laskuttamatta. Viime vuosien lukuja on siksi vaikea tulkita kovin suurella varmuudella.

Lue lisää:
Maksuhäiriöisten määrä rajussa kasvussa (Helsingin Sanomat)
Kotitalouksien velkaantuminen uuteen ennätykseen (Helsingin Sanomat)