Suomalaisilla on yhä enemmän asuntovelkaa. Tilanne ei ole kuitenkaan aivan näin yksinkertainen, vaan vaatii pientä maantieteellistä erittelyä kotitalouksien velkaantumisen ymmärtämiseksi. Lue lisää.

Asuntolainojen koot kasvavat

Koko 2000-luvun yleinen trendi on ollut, että asuntolainojen koot ovat kasvaneet. Etenkin viime vuosien matalat euribor-korot ovat houkutelleet suomalaisia ottamaan suuriakin lainoja. Takaisinmaksuajan pidentyvät myös jatkuvasti. Tämä noudattelee yleispohjoismaista trendiä.

Ylipäätään kotitalouksien velkaantuneisuusaste eli velan suhde tuloihin on tasaisesti kasvanut 90-luvulta asti. Perheiden yhteenlasketut velat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ovat 65 %, korkeampi luku kuin koskaan aiemmin. Yksityisillä on siis suhteessa enemmän velkaa kuin valtiolla. EU vahtii nykyään tarkasti julkista velkaantumista, mutta yksityisen puolen velkaa tarkkaillaan vähemmän. Tässä voi piillä yllättäviä riskejä.

Suomessa on 1,4 miljoonaa kotitaloutta, joilla on velkaa. Kolmanneksella näistä kyse on asuntovelasta. Velallisten määrä on kautta linjan kasvusuunnassa. Tämä johtuu eniten opintovelallisten kotitalouksien määrän lisääntymisestä.

Kotitalouksien velka jakautuu epätasaisesti

Kotitalouksien velka jakautuu epätasaisesti. Erittäin suuria yli 250 000 euron asuntolainoja on vain noin viidellä prosentilla suomalaisista, mutta yhteenlaskettuna ne vastaavat neljäosasta koko kansan velkataakasta. Keskivertotaloudella on asuntolainaa 74 000 euroa.

Isoissa kaupungeissa ihmisillä on selvästi enemmän asuntovelkaa kuin maaseudulla. Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen asuntovelkataso on 126 000 euroa. Toisaalta myös Ahvenanmaalla asuntolainat ovat suuria: niiden koko on keskimäärin 113 750 euroa. Pohjois- ja Itä-Suomessa asuntolainat ovat pienimpiä. Tällä hetkellä vain pääkaupunkiseudulla ja Ahvenanmaalla asuntolainojen koot ovat kasvusuunnassa. Muualla maassa asuntovelka-aste laskee.

Suomen Pankki puuttuu ylisuuriin asuntolainoihin

Matalien viitekorkojen houkuttelemana monet ovat ottaneet viime vuosina turhan suuria asuntolainoja. Pitkä maksuaika tarkoittaa, että viitekorot ehtivät pompata laina-ajan puitteissa vielä korkeallekin. Tästä voi seurata osalle kotitalouksista vakavia ongelmia. Maksullinen korkokatto tai kiinteä korko eivät Suomen oloissa oikeastaan ratkaise tätä ongelmaa, sillä nämä ominaisuudet ovat yleensä meillä hyvin lyhytkestoisia. Muutaman vuoden jälkeen korko vaihtuu. Viisi ensimmäistä vuotta kiinteää korkoa ei oikeastaan auta lainkaan velallista pitämään talouttaan tasapainossa, koska suuret muutokset odottavat vasta myöhemmässä vaiheessa laina-aikaa.

Suomen Pankki yrittää suitsia liiallista velkaantumista. Heinäkuussa 2016 astuu voimaan uusi lainakatto, joka rajaa asuntolainan korkeintaan 90 prosenttiin suhteessa vakuuksien arvoon. Tämän on tarkoitus estää liian kireällä viritettyjen asuntolainojen myöntäminen.

Tulevaisuudessa saatetaan ottaa käyttöön myös uusia kontrollimenetelmiä. Lainan enimmäiskoko voidaan esimerkiksi kytkeä lainanottajan maksukykyyn. Suomen Pankki voi myös asettaa tiukempia rajoja koskien laina-aikoja. Pankkien mielipiteet näistä säätelytoimista vaihtelevat. Osa pankeista tukee niitä, toiset näkevät uusien rajoitusten olevan jopa vahingollisia.

Lue lisää:
Asuntolainojen koot kasvavat (Kauppalehti)
Iso vai pieni asuntovelka? Katso maan keskiarvo (Taloussanomat)