Lue tästä katsaus pikavippien tilaan Suomessa vuonna 2018. Artikkelin lopussa kerrotaan, miten tunnistaa luotettava nettilaina.

Nettilainojen huono maine on oikeutettu

Koko 2000-luvun ajan nettilainat ovat yleistyneet jatkuvasti, ja niiden maine on kärsinyt kovia kolahduksia. Markkinoilla on pyörinyt toinen toisensa jälkeen epäluotettavia ja jopa laittomasti toimivia lainayrityksiä. Pikavippiä pidetään epätoivoisen ihmisen ratkaisuna.

Maine on perusteltu. Pikavipit ja muut netin vakuudettomat kulutusluotot aiheuttavat kuluttajassa vauhtisokeutta. Liian helposti ja liian nopeasti irtoava laina on johtanut tuhansien suomalaisten ylivelkaantumiseen.

Vanhoissa pankkilainoissa kuluttajalla oli aina aikaa harkita ja muuttaa mieltään. Vaikka myös pikavipeissä on 14 vuorokauden peruutusjakso, harva lainarahat saatuaan enää haluaa palauttaa niitä.

Pikavipit ovat huonossa maineessa ja hyvästä syystä. Ne aiheuttavat paljon ongelmia suomalaisille kuluttajille. Mutta voiko jotenkin löytää luotettavaa vippiä? Onko nettilainoista mihinkään? Jatka lukemista.

Takuu-Säätiön velkaneuvonta ruuhkautuu vippien takia

Takuu-Säätiö tarjoaa suomalaisille ilmaista velkaneuvontaa sekä takauksia jopa 34 000 euron järjestelylainoille, jotka auttavat velallista muuntamaan monta kallista lainaa yhdeksi halvemmaksi.

Takuu-Säätiö ilmoitti kuitenkin tänä syksynä, että sen velkaneuvonta on pahasti ruuhkautunut. Neuvontaan on kuukausien jonot.

Säätiön mukaan ylivelkaantuminen karkaa käsistä yleensä kulutusluottojen kautta, vaikka asuntolainat muodostavatkin suuremman osuuden suomalaisten velkapääomasta. Vakuudettomia kulutusluottoja on nyt yli 50 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta sitten.

Vuoden 2013 korkokatto ei tehonnut – uusi laki on tulossa

Vuonna 2013 voimaan astui alle 2000 euron suuruisten lainojen korkokatto. Korkokattolailla yritettiin suitsia pikavippejä. Tämä onnistui vain osittain. Markkinoilta katosivat pienimmät kertalainat, mutta tilalle tuli runsain mitoin isompia, kalliita tililuottoja.

Nyt korkokattoa ollaan laajentamassa myös 2000 euron suuruisiin ja sitä isompiin kulutusluottoihin. Tämän lainsäädännön vaikutukset heijastuvat paitsi nettiyrityksiin myös perinteisiin pankkeihin. Lakimuutos on ollut kesän aikana lausuntokierroksella ja sen odotetaan etenevän kohtuullisen kitkattomasti kohti täytäntöönpanoa.

Yksi keino ei kuitenkaan auta hillitsemään velkaantumista, vaan tilanteen korjaamiseksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä viranomaisten ja rahoitusalan toimijoiden välillä. Lainayritysten pitää omalta osaltaan kantaa vastuu kuluttajien velkaantumisesta.

Suomeen perustetaan vihdoin positiivinen luottorekisteri?

Eräs kiinnostava ehdotus velkojen suitsimiseksi on ns. positiivinen luottorekisteri. Monet lainayritykset ovat ajaneet sellaisen toteuttamista jo pitkään. Monessa muussa Euroopan maassa positiivinen luottorekisteri onkin jo käytössä.

Myös oikeusministeriön äskettäin teettämässä selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen perustettaisiin positiivinen luottorekisteri jo vuonna 2019. Rekisterin perustaminen maksaisi 20 miljoonaa euroa. Rekisteri kerää kannatusta laajasti yli puoluerajojen.

Positiivisesta luottorekisteristä lainayritykset pystyisivät helposti näkemään, kuinka velkaantunut lainan hakija on ja paljonko hänellä on tuloja. Näin yritykset voisivat helpommin keskeyttää ylivelkaantumisen kierteen. Nykyinen luottotietorekisteri kertoo vain maksuhäiriömerkinnöistä eli tilanteista, joissa velallinen on ajautunut jo syvälle umpikujaan.

Lista vippiyrityksistä, jotka ovat joutuneet ongelmiin

Seuraavassa listassa on poimintoja pikavippejä tarjoavista yrityksistä, jotka ovat 2010-luvulla joutuneet viranomaisten kynsiin, mutta kauppaavat yhä lainoja.

Huomaa, että kaikki mainituista yrityksistä toimii suurimmaksi osaksi lakia noudattaen. Etenkin mainonnassa esiintyy kuitenkin välillä ongelmia, ja kuluttajan kannattaa siksi olla tarkkana sen suhteen, millaista lainatuotetta yritys oikeastaan tarjoaa.

  • OPR-Vakuus Oy / OPR-Finance (lainatuotteita mm. Ostosraha ja Everyday). Kuluttaja-asiamies asetti OPR-Vakuuden markkinointikieltoon johtuen lainan kulujen epäselvästä ilmoittamisesta. OPR-Vakuus myöhemmin myös rikkoi markkinointikieltoa.
  • IPF Digital Finland Oy (lainatuotteita mm. Credit24 Joustolimiitti). Markkinaoikeus kielsi IPF Digitalia piilottelemasta tililuottojensa nostopalkkion suuruutta ja määräsi yrityksen noudattamaan tiukemmin vuoden 2013 korkokattolakia. Hintojen piilottelun ansiosta Credit24-tililuotto oli näyttänyt lainavertailuissa halvemmalta kuin mitä se todellisuudessa on.
  • 4finance Oy (lainatuotteita mm. Vivus.fi, Vivusjousto). Kuluttaja-asiamies on puuttunut monella tavalla 4financen toimintaan. Yritys ei ollut toimittanut velallisille lain vaatimia tietoja ennen luottosopimuksen allekirjoittamista eikä paljastanut lainan kustannuksia selkeästi vuosikorkona.
  • J.W.-Yhtiöt Oy (lainatuotteita mm. Ekstraluotto, Suomilimiitti, Reissuluotto). Markkinaoikeus puuttui yrityksen tapaan ilmoittaa Reissuluoton kadunvarsimainoksissa vain osittaiset tiedot luoton hinnasta ja ehdoista.
  • Ferratum Finland Oy (erilaisia lainoja tuotemerkin Ferratum alla). Myöskään Ferratum ei ole aina ilmoittanut ulkomainonnassaan kyllin selvästi lainatuotteidensa hintoja ja ehtoja.
  • DFC Nordic Oy (lainatuotteita mm. Risicum, Laina.fi). DFC Nordic tarjosi netin kautta korkeakorkoista luottokorttia, jonka sopimusehdoissa rajoitettiin luotonantajan vastuuta lainvastaisesti.
  • Suomen Rahoitusyhtiö Oy (lainatuotteita ). Kuluttaja-asiamies on puuttunut myös tämän yrityksen toimintaan usealla tavalla. Suomen Rahoitusyhtiö ei esimerkiksi ole aina noudattanut lakisääteistä korkokattoa ja on perinyt liiallisia maksuja monessakin käänteessä. Huom! Suomen Rahoitusyhtiö ei ainakaan tällä hetkellä myönnä enää lainoja.

Ovatko nettilainojen kilpailutuspalvelut luotettavia?

Nettilainojen kilpailutuspalveluita on nykyään lukuisia, mm. Etua.fi, Freedom Rahoitus, Lantti.fi ja Lendo. Ne toimivat kaikki samalla periaatteella. Kuluttaja lähettää lainahakemuksen kilpailutussivuston kautta, ja sivusto etsii kuluttajalle sopivimmat lainatarjoukset yhteistyökumppaneiltaan.

Palvelut ovat ilmaisia eivätkä ne sido hakijaa lainayritysten asiakkuuteen.

Sinällään nettilainojen kilpailutuspalvelut ovat turvallisia käyttää ja joissakin tapauksissa voivat olla jopa hyödyllisiä. Niiden kanssa kannattaa kuitenkin muistaa pari seikkaa:

  • Monet kilpailutuspalvelut väittävät harhaanjohtavasti sisällyttävänsä kilpailutukseen mukaan pankkeja. Todellisuudessa Suomessa toimivat varsinaiset pankit eivät ole osa näiden palveluiden tarjoamaa kilpailutusta. Ja koska pankkilainat ovat halvempia kuin netin vakuudettomat kulutusluotot, palveluiden kautta ei saa missään tapauksessa markkinoiden halvimpia lainatarjouksia.
  • Kilpailutuspalvelut keräävät hakijoiden yhteystietoja jälleenmarkkinointia varten.

Miten löytyy luotettavaa lainaa netistä? 4 tärkeintä vinkkiä

Seuraavien vinkkien avulla pääset alkuun etsiessäsi luotettavaa lainaa netistä:

  1. Ilmoittaako lainayritys selkeästi lainan kaikki kulut. Halvin laina löytyy useimmissa tapauksissa todellista vuosikorkoa vertailemalla. Huomioi avausmaksu, kuukausimaksut ja korko.
  2. Onko lainatarjous liian hyvä ollakseen totta? Silloin se on todennäköisesti huijaus.
  3. Myös monet pankit tarjoavat nykyään helppoa netin kautta haettavaa kulutusluottoa. Pankkilainat ovat käytännössä aina halvempia kuin nettirahoittajien tarjoamat luotot. Jos pystyt hakemaan luottoa pankilta, turvaudu siihen mieluummin kuin netin pikavippeihin.
  4. Kilpailuta lainat. Netissä toimivat kilpailutuspalvelut voivat tarjota tähän jonkinlaista apua, mutta parhaisiin tuloksiin pääsee, kun pyytää tarjouksia itse. Muista huomioida myös pankit.

Tutustu luotettavaan lainavertailuumme: Halvin laina syksyllä 2018.
Mukana myös pankit, kuten Danske Bank ja Helsingin OP.

Lue lisää:
Summarumin artikkeli tulevista pikavippien rajoituksista
Helsingin Sanomien artikkeli pikavippien ongelmista